koira

yks.nom. koira; yks.gen. koiran; yks.part. koiraa; yks.ill. koiraan; mon.gen. koirien koirain; mon.part. koiria; mon.ill. koiriinkoira собака, пес

koira haistoi jäljet собака взяла след

koira kaluaa luuta собака гложет кость

koira murisee собака ворчит

koira nostaa luuta maasta собака откапывает кость (из земли)

koira ärähti собака заворчала

vihainen koira злая собака

собака, пес vihainen ~ злая собака haista ~lle вонять псиной päästä kuin ~ veräjästä легко отделаться se ~ älähtää, johon kalikka kalahtaa на воре шапка горит, бог шельму метит